Perjantaina 9.12 aamupäivästä hypättiin junaan kamalan tavaramäärän sekä Huiman kanssa, matka kohti Helsinkiä alkoi. Oon kyllä niin ylpeä tuosta neidistä. Se käveli ihan reippaasti junaan ja koko matkan lähinnä nukkui ja seurasi muita ihmisiä ja koiria. Välillä se myös katseli ikkunasta maisemia. Jäätiin Tikkurilassa pois, jossa vastaan tuli Sandra sekä Detta. Huima ja Detta olisivat heti pistäneet leikiksi. Seikkailtiin Sandran luo ja päästiin melkein heti ruokapöytään.
Lähdettiin naapuriin laittamaan Huima kehäkuntoon ja samalla trimmattiin myös pari cottonia. Olipas kivaa päästä trimmaamaan vähän erilaisiakin koiria. Illalla käytettiin koirat vielä lenkillä ja laitettiin tavarat. Puolenyön maissa päästiin vihdoin nukkumaan.
Lauantaina aamulla oli herätys kuudelta. Syötiin, puettiin ja lähdettiin junalla kohti messukeskusta. Raahattiin tavarat sisään, itse leiriydyin pentuvillakehän lähelle. Huiman emän omistaja tuli moikkaamaan meitä myös pitkästä aikaa, oli taas todella mukava nähdä! Kävin laittamassa Huiman turkin ja pian päästiinkin kehään. Huima oli ainoa narttu. Mentiin kehään, kierros ympäri ja pöydälle. Huima oli huipusti pöydällä. Vielä edestakaisin ja kerran ympäri, sitten seisoteltiin. Huima esiintyi superisti koko kehän ajan. Huimalle KP! ROP-kehässä Huima oli VSP.
 |
| (c) Sofia Kovalainen |
Tasapainoisesti rakentunut kaunislinjainen narttu, jolla hyvä pää. Ylähuuli voisi olla kuivempi. Oikea purenta. Tummat silmät. Kaunis ylälinja. Liikkuu vielä vallattomasti edestä. Ikäisekseen hyvä turkinlaatu.
KP & VSP- pentu, tuomarina Kirsti Louhi
Huiman kehän jälkeen raahattin Nooran kanssa tavarat junnukehälle, jossa oli nuoremmat menossa. Treenailin vähän kisakoirani Danin kanssa, Danin rotukehä oli onneksi ihan vieressä. Oli pari muuttujaa taas kisakoiran suhteen, mutta onneksi Dani ehtikin. Juttelin tuttujen kanssa ja kuvailin vähän kehiä.
Mentiin kolmannessa ryhmässä kehään. Ensin pari kierrosta ympäri ja yksilöihin, joissa oltiin toisina. Yksilöissä kolmio sekä edestakainen, jotka molemmat menivät ihan hyvin. Sen jälkeen näytin Danin osaavan seista myös vapaana, jonka jälkeen asettelin sen.
Kun kaikki oli käynyt, mentiin vielä pari kertaa yhdessä ympäri. Tuomari otti muutaman jatkoon, me ei tällä kertaa kuuluttu niihin. Meillä oli kuitenkin ihan superhauskaa kehässä ♥ Arvostelussa kaikki ERIä, kommenttina vapaasti suomennettuna "Positiivinen ja ihana asenne. Kaunis yhteistyö, saa koiransa mukaan ?? tavalla."
Katsottiin junnut loppuun ja lähdettiin käymään kennelliiton nuorten pisteellä moikkaamassa tuttuja. Tehtiin myös jättipalapeli, ja saatiin aikas mageet #laumassa nyssäkät. Ryhmien aikaan kuvailtiin koiria sun muuta, oli hauskaa! Illalla lähinnä makoiltiin ja oltiin, kaipa me joskus nukkumaankin päästiin.
 |
| Springeri Midaksen kanssa treenailua |
 |
| (c) Sofia Kovalainen |
Sunnuntaiaamu oli aika samanlainen kuin edellinenkin. Selviydyttiin järkyttävän tavaramäärän kanssa junaan ja messukeskukseen, leiriydyin taas villakehälle. Villojen tuomari oli todella tarkka ja hidas, joten kehä oli jonkun verran myöhässä. Pelotti vähän, että ehdinkö lagottokehälle ollenkaan Armasta esittämään.
Vihdoin päästiin kehään. Huima oli ainut muruva keskari, hassua. Huomasi kyllä että väsy painoi jo pientä, ennen kehää se vain nukkui häkin päällä ja kehässäkin oli vähän tahmea. Kehä meni kuitenkin ihan hyvin, Huima jaksoi erityisesti pönöttää ihan loistavasti vapaana koko kehän ajan. Huimalle KP, joten se oli myös ROP-pentu!
Ryhdikäs kaunislinjainen narttu. Erinomainen koko ja mittasuhteet. Hyvin kaunis pitkälinjainen pää. Ihanat tummat silmät. Hieno kuono-osa ja purenta. Ryhdikäs kaula ja ylälinja. Erinomainen häntä. Hyvä rintakehän muoto. Suorat hyvin kulmautuneet raajat. Kaunis turkki ja väri.
KP & ROP-pentu, tuomarina Maarit Hassinen
Kiidettiin lagottokehälle, jossa onneksi ei ollut kehä vielä alkanut. Sain Armaksen käteen, namia taskuun ja melkein heti kehään. Junnu-uroksia oli monenmonta. Ryhmäliikkeet olisi voinut mennä paremmin, mutta yksilö meni oikein mainiosti. Armas sai kuitenkin EH:n, syystä että on liian laiha ja tarvitsee massaa. Armaksen esiintymisestä olen kyllä tosi ylpeä!
Käytiin ottamassa kuvat kuvauspisteellä jonka jälkeen mentiin heselle syömään. Siistin Huiman vielä ennen ryhmää, jota saatiinkin jokunen tovi odotella. Esiarvostelussa vain seisottiin, Huima oli taas ihan mahtava. Päästiin isoon kehään, jonne juostiin heti toisina isovillan jälkeen. Tuomari alkoi poimimaan koiria jatkoon ja osoitti meitä!! En edes ensin tajunnut että mitä, me vai? Oli ehkä siistein tunne ikinä. Jatkoonpäässeet menivät vielä edestakaisin ja ympäri. Huima esiintyi hyvin väsymyksestä huolimatta. Sijoitettiin neljäs, kolmannelle sijalle kuulutettiin keskikokoinen villakoira
Damocan Zahara, eli Huima! Voi että, mun pikkuvauva <3 Tulee kylmät väreet kun näin jälkikäteen ajattelee.
Käytiin ottamassa vielä parit kuvat ja kiertämässä jäljellä olevat kojut, niitä kun en aiemmin ehtinyt käydä läpi. Berralta ostin kauan himoitun treeniliivin, geelipallon ja vihdoin uuden numerolapunpidikkeen. Nutriman pisteeltä saatiin 8kg ruokaa ilmaiseksi, samoin kuin muutamalta muulta pisteeltä löytyi ilmaisjuttuja. Kävin myös terotuttamassa trimmisakset yhdelle ulkomaalaisella miehellä joka teroitti samat sakset myös kaksi vuotta sitten messarissa. Saksista tuli taas kuin uudet, teroituksen hinta oli vain 10€. En voi kuin vain suositella! Pisteen nimeä en osaa nyt sanoa, mutta messarissa on ainakin useana vuonna ollut.
Tavaroita pakatessa en löytänyt #laumassa pussukkaa mistään. Siellä oli suurin osa turkinhoitotarvikkeista, kynsisakset sekä hihna ja panta. Mitään muuta arvokasta ei ollut hävinnyt, joten mietittiin että tuskin kukaan sitä on varastanut. Saina ja Siiri oli meidän kanssa samassa leirissä ja olivat lähteneet jo, joten laitoin viestiä, että olikohan tämä pussukka tullut vahingossa mukaan. Onneksi vastauksena oli kyllä. Ei siinä muuta, mutta sitten tuli ongelma; Millä hihnalla Huima kotiin? Onneksi yhdestä taskusta löytyi noutajahihna joka oli tarkoitus viedä Aliisalle, mutta onneksi ei ehditty. Sillä sitten sain Huiman onneksi kotiin asti.
Raahauduttiin asemalle tavaroiden kanssa, Sandra lähtikin omalla junallaan kotiin. Me odoteltiin hetki junaa. Laiturille saapuikin Anni ja Noppa-corgi, jotka tulivat samalla junalla Kouvolaan saakka. Selvittiin junaan ja löydettiin meidän paikka. Huima lähinnä nukkui koko matkan pitkän viikonlopun jäljiltä ja itsekin sitä meinasi nukahtaa. Kotona oli vastassa oikein iloinen lagottopoika.
Suuri kiitos kaikille, joiden kanssa vietettiin aikaa messarissa sekä spesiaalisti Sandra yöpaikasta ja kaikesta muusta! <3 Ensivuonna sitten kolmepäiväinen messari, siellä nähdään!
